Kultaheimon arvojärjestys ja tapoja

Valtias/valtiatar (1): Vähän niin kuin päällikkö, mutta valtias/valtiatar päättää partiot ja kaikki muutkin klaanin asiat, eikä valtiasta/valtiatarta voi lähestyä ollenkaan yhtä tuttavallisesti kuin tavallisen klaanin päällikköä.

Valtiaan/valtiattaren pennut: Kutsutaan perijöiksi. Kun valtias/valtiatar kuolee, vanhin perijä nousee valtaan. Perijöitä kohdellaan myös hyvin arvostavasti ja heitä kunnioitetaan sekä heillä on paljon valtaa.

Valtiaan/valtiattaren kumppani (1): Kohdellaan myös kunnioittavammin kuin tavallisia heimolaisia. Kun valtias/valtiatar valitsee itselleen kumppanin heimolaisten joukosta, valitun kumppanin arvo nousee, mutta hänen omat vanhempansa, sisaruksensa, mahdolliset edelliset kumppaninsa ja pentunsa eivät tule yhtään arvokkaammiksi, vaan heitä kohdellaan edelleen tavallisina kissoina.

Valtiaan/valtiattaren neuvonantaja (1): Vastaavanlainen kuin tavallisen klaanin varapäällikkö, mutta hieman erilainen. Neuvonantajat eivät nimitä partioita vaan antavat valtiaalle/valtiattarelle neuvoja elämään. Myöskin jos valtias/valtiatar ei ole valtakunnanjohtamiskunnossa, häntä paikkaamaan ei mene neuvonantaja vaan vanhin perijä. Neuvonantajuus ei periydy, vaan valtias/valtiatar valitsee hänet heimolaisten joukosta sen perusteella, kuka on kokenut eniten. Heimolaisen on täytynyt saada pentuja, jotta hänestä voi tulla neuvonantaja.

Valtiaan/valtiattaren henkivartijat (2-5): Kissoja, jotka ovat aina valtiaan/valtiattaren lähettyvillä eivätkä epäröi kuolla hänen puolestaan. Henkivartijoilla ei sallita olevan pentuja tai kumppaneita. Valitaan sotilaiden joukosta.

Parantajat (2-6): Heimolla on useampia parantajia, joista yksi on pääparantaja. Pääparantajalla on enemmän kunnioitusta ja valtaa kuin muilla, ja hänellä on yhteys Synkkään Metsään. Pääparantaja kouluttaa itselleen seuraajan. Kaikki parantajat osaavat käyttää yrttejä haavoittuneiden ja sairastuneiden hoitamiseen. Pääparantajalla ei saa olla kumppania tai pentuja, eikä hän saa lähteä tunneleista kuin hätätapauksissa. Parantajia kunnioitetaan enemmän kuin tavan heimolaisia, etenkin pääparantajaa.

Kouluttajat (4-10): Jokainen heimolainen kouluttaa vähintään yhden harjoittelijan mahdollisimman pian nimityksensä jälkeen, mutta taidokkaat kouluttajat voivat valita ryhtyä virallisesti kouluttajiksi, jolloin he saavat harjoittelijoita ensimmäisenkin jälkeen, mikäli kaikki vastanimitetyt ovat jo saaneet harjoittelijan. He myös auttavat kaikkien harjoittelijoiden koulutuksessa ja auttavat hoitajia esikoulutuksessa. Kouluttajat hoitavat myös tavallisia sotilaan tai riistanpyytäjän tehtäviä aina ehtiessään ja he ovat ensin heimolaisia ennen kuin nousevat kouluttajiksi.

Sotilaat (10-20): Taisteluun koulutettuja heimolaisia, jotka puolustavat valtakuntaa taistelussa. Heille ei anneta juurikaan metsästyskoulutusta. Sotilaat käyvät rajapartioissa. Valtiaan/valtiattaren henkivartijat ovat sotilaita. Sotilaat ovat myös vastuussa tunneleiden laajentamisesta ja ylläpidosta.

Riistanpyytäjät (15-30): Saalistamiseen koulutettuja heimolaisia, jotka pitävät heimoa elossa saaliilla. Heille opetetaan oleellisimmat itsepuolustustaidot, mutta ei mitään enempää taistelusta. Riistanpyytäjät käyvät saalistuspartioissa. Riistanpyytäjiä kutsutaan usein lyhenteellä riisturit.

Harjoittelijat (3-15): Harjoittelijat saavat koulutusta omalta kouluttajaltaan. Pennusta tulee harjoittelija noin kuuden kuun iässä, kun hän on suorittanut esikoulutuksen. Harjoittelijoiden täytyy ennen harjoittelijanimitystään, eli ollessaan vielä pentuja, päättää, haluavatko kouluttautua riistanpyytäjiksi, sotilaiksi vai parantajiksi. Heidätkin jaetaan siis kolmeen ryhmään, riisturiharjoittelijoihin, sotilasharjoittelijoihin ja parantajaharjoittelijoihin.

Hoitajat (1-5): Usein naaraita, huolehtivat heimon pennuista ja leirin viihtyisyydestä. Kun kissa odottaa pentuja, hän voi päättää, kasvattaako pennut itse vai antaako ne hoitajien huomaan ja vain imettää niitä. Hoitajat pitävät pennuille esikoulutuksen. Kissa voi ryhtyä hoitajaksi suoritettuaan harjoittelijakoulutuksensa.

Pennut (0-10): Muutaman kuun ikäisiä nuoria heimolaisia. Hoitajat ja kouluttajat pitävät pennuille esikoulutuksen, jossa heitä muun muassa opetetaan navigoimaan tunneleissa ja muistamaan heimon arvojärjestys. Sen aikana he myös valitsevat, haluavatko parantajaksi, sotilaaksi vai riisturiksi.

Vanhimmat (0-5): Heimon vanhimmat kissat, jotka ovat liian vanhoja hoitamaan tehtäviään ja nauttivat vanhuuden päivistä viihdyttäen pentuja.

Puoliveriset & vammaiset: Heitä kohdellaan heimossa huonoiten, eikä heille anneta koskaan vaativimpia tehtäviä eikä partion johtajan paikkaa. Heimon alkuaikoina puoliverisillä ei ole niin vaikeaa, mutta vuodenaikojen kuluessa heitä aletaan halveksua.

valtias/valtiatar
perijät
valtiaan/valtiattaren kumppani
neuvonantaja
henkivartijatpääparantajavanhimmat
parantajatkouluttajathoitajat
riistanpyytäjätsotilaat
harjoittelijat
pennut
puoliverisetvammaiset

Tapoja

~ Heimolla on tietty ruokailuhetki, jolloin kissat ottavat ruokaa arvoasteikon mukaisesti (ks. ylempää)
~ Kun valtias/valtiatar kulkee ohi, tavallisten kissojen täytyy kumartaa. Perijöiden, valtiaan/valtiattaren kumppanin, neuvonantajan ja henkivartijoiden ei tarvitse kumartaa.
~ Heimossa ei valvota Synkän Metsän sääntöä kauhean tarkasti, sillä valtiaan/valtiattaren kunnioittaminen on tärkeämpää.
~ Kissojen täytyy erikoistua aikaisessa vaiheessa lähinnä sen takia, että kun kissa ei osaa kaikkea, hänen on vaikeampi kaapata valta valtiaalta/valtiattarelta. Vain perijöille annetaan koulutus sekä taistelusta että saalistamisesta, koska he astuvat valtaan muutenkin.
~ Heimossa ajatellaan, että kissan oma elämä maan päällä vaikuttaa siihen, kuinka iloista hänen elämänsä tulee olemaan Synkässä Metsässä. Valtiaan/valtiattaren elämä Synkässä Metsässä on leppoisaa ja riistaa riittää, mutta puoliverisen tai vammaisen kissan elämä on vaikeaa ja myrskyisää Synkässä Metsässäkin.

Advertisement