Kuolemakorppi

Löysin todellakin 2 erilaista elämänpolkua Kuolonmarjalle/Kuolemakorpille ja ajattelin nyt pistää ne tänne niin voitte kattoo onko hyvä idea :’D En oo sit yhtään editoinut näitä sitten joulukuun 2019, että ovat sitä laatua. Muokkaisin sitten jos tekisin neidistä totta.

Ensimmäinen versio, jossa naaras on pysyvästi paha. Löysin tämmösen bion

Bio: Kasvatusta ei voi kutsua mitenkään parhaaksi. Kuolonmarja syntyi siskonsa Myrkkykoison kanssa lähelle metsäklaaneja. Isla jätti Myrkkykoison metsään alle kuun ikäisenä, koska naaras oli perinyt Inkerin ulkonäön, Inkerin, jota Isla niin vihasi ja jonka halusi unohtaa, niinkin paljon, että jätti pentunsa metsään. Kuolonmarja opetettiin uskomaan, että Myrkkykoiso jätettiin metsään, koska hän oli heikko, ja, että kaikki heikot pennut ympäri metsää jätettiin metsään. Se opetus jäi Kuolonmarjan alitajuntaan, ja emonsa opetuksella hän opiskeli vahvaksi taistelijaksi ja loistavaksi saalistajaksi. Kuuden kuun ikäisenä hän koki olevansa valmis ja tappoi Islan tämän nukkuessa, ajautuen lopulta Kyyn jengiin. Hän myös vaihtoi Kuolonmarja-nimensä pelkkään Kuolemaan, vaikka häntä kutsuttiinkiin myös Kuolontuojaksi. Naaraasta tuli yksi Kyyn luottotappajista. Naaras haastoi jo vanhaksi käyneen Kyyn, mutta lauma ei hyväksynyt sitä ja Kuolema joutui häädetyksi. Naaras näkee vain itsensä eikä hänen omakuvaansa mahdu muita, vain hän hallitsemassa kaikkia lähialueen kissoja. Kärsii jonkinasteisesta mielihäiriöstä, joka saa hänet kuulemaan päässään ääniä, jotka käskevät häntä tekemään asioita. Kasvaessaan hän ei oikein enää erota, mikä on totta ja mikä kuuluu vain oman pään sisällä. Vajoaa omaan itseensä ja ääniin päänsä sisällä vanhetessaan yhä enemmän. Haluaisi perheen ja pentuja, joita rakastaisi, toisin kuin hänen emonsa kohteli häntä ja hänen siskoaan. Tunnistaa Surmasydämessä hieman tuttuja piirteitä, mutta ei osaa kuitenkaan yhdistää tätä Myrkkykoisoon. Omaa koko elämänsä ajan mieltymyksen ’pahoihin’ nimiin ja etuliitteisiin, Paholais-, Kirous-, Tappaja-, Arpi-, Kuolema-, Veri- tai Viilto-etuliite kuulostaa hänestä yhtä kauniilta kuin Ruusu- tai Täplä- jostakusta toisesta. Soturinimi Kuolemakorppi. Liittyy johonkin klaaniin ja yrittää saada klaanit toisiaan vastaan.

Toinen versio on hakemusmuodossa. Hakemuksesta tosin puuttuu suurin osa kohdista. Suurimmilta osin se on sanasta sanaan, mutta Kuolemakorppi liittyy Huomenklaaniin ja parantaa tapansa.

Hahmon nimet: Kuolonmarja, Kuolontuoja/Kuolema, Kuolemakorppi

Skp: naaras

Klaani: erakko

Tuleva klaani: Kyyn jengi, Huomenklaani

Arvo: klaaniton

Tuleva arvo: jäsen, soturi

Mestari:-

Ulkonäkö: Kuolemakorppi on 

Kuva — 

Luonne: 

Vahvuudet:

Heikkoudet:

Sukulaiset: 

Emo: Isla (elossa, erakko, entinen kotikisu)

Isä: ? (kuollut, tuntematon olinpaikka, entinen erakko)

Emonemo: Inkeri (kuollut, tuntematon olinpaikka, entinen kotikisu)

Sisko: Surmapentu/-sydän (Metsäklaani)

Ystävät: 

Tuleva kumppani: 

Menneisyys ja tulevaisuudensuunnitelmia: Kuolonmarja syntyi siskonsa Myrkkykoison kanssa lähelle metsäklaaneja. Isla jätti Myrkkykoison metsään alle kuun ikäisenä, koska naaras oli perinyt Inkerin ulkonäön, Inkerin, jota Isla niin vihasi ja jonka halusi unohtaa, niinkin paljon, että jätti pentunsa metsään. Kuolonmarja opetettiin uskomaan, että Myrkkykoiso jätettiin metsään, koska hän oli heikko, ja, että kaikki heikot pennut ympäri metsää jätettiin metsään. Se opetus jäi Kuolonmarjan alitajuntaan, ja emonsa opetuksella hän opiskeli vahvaksi taistelijaksi ja loistavaksi saalistajaksi. Kuuden kuun ikäisenä hän koki olevansa valmis ja lähti Islan nukkuessa pois, ajautuen lopulta Kyyn jengiin. Hän myös vaihtoi Kuolonmarja-nimensä pelkkään Kuolemaan, vaikka häntä kutsuttiinkiin myös Kuolontuojaksi. Naaraasta tuli yksi Kyyn luottotappajista. Kun Kyy lähetti hänet jälleen jo kuita sitten lähteneiden petturien perään, joku Huomenklaanin uskalias kissa tulisi kertomaan hänelle klaanistaan, ja se toisi jo kauan tekojaan katuneelle, mutta toisaalta lopettamaan kykenemättömälle Kuolemalle mahdollisuuden parantaa tapansa. Kuolema esittäytyi kissalle ja pyysi tulla tämän mukaan. Niin Kuolema siirtyi Huomenklaaniin ja sai soturinimensä, Kuolemakorpin. 

Muuta: 

* Kuolontuoja/Kuolema-nimen vaiheen, eli oppilasiästä nuoren soturin ikäiseksi, naaras näkee vain itsensä eikä hänen omakuvaansa mahdu muita, vain hän hallitsemassa kaikkia lähialueen kissoja

* Kärsii jonkinasteisesta mielihäiriöstä, joka saa hänet kuulemaan päässään ideoita, jotka yleensä liittyivät valtaannousuun

* Kasvaessaan ei oikein enää erota, mikä on totta ja mikä kuuluu vain oman pään sisällä

* Haluaisi perheen ja pentuja, joita rakastaisi, toisin kuin hänen emonsa kohteli häntä ja hänen siskoaan

* Haluaisi myös kouluttaa monta oppilasta uskollisiksi Huomenklaanin sotureiksi

* Tunnistaa Surmasydämessä hieman tuttuja piirteitä, mutta ei osaa kuitenkaan yhdistää tätä Myrkkykoisoon

* Omaa koko elämänsä ajan mieltymyksen ’pahoihin’ nimiin ja etuliitteisiin, Paholais-, Kirous-, Tappaja-, Arpi-, Kuolema-, Veri- tai Viilto-etuliite kuulostaa hänestä yhtä kauniilta kuin Ruusu- tai Täplä- jostakusta toisesta

Tämän kissan canonisoiminen johtaisi myös Kyyn jengin paluuseen, todennäköisesti juoni Kultiksen jälkeen? Toisaalta jotta voisi olla Surman pentuetoveri, olisi jo nyt oppilasikäinen. Tämä on erittäin turha sivu mutta halusin jakaa aikasemmin unreleased contenttia Tähtikissan pään sisältä :’D

Advertisement