Tarinat

Täältä löydät kaiken, mitä tarvitset tarinoiden kirjoittamiseen. Aiemmin myös tarinat kirjoitettiin tälle sivulle, mutta nykyään ne kirjoitetaan klaaneittain lajitelluille sivuille. Alta voit lukea vanhoja tarinoita.

Kirjoittamaan

LaaksoklaaniMetsäklaaniKultaheimoKuolleet
VesiklaaniHuomenklaaniKlaanien ulkopuoliset

Resurssit

OhjeitaMestarit ja oppilaatRoolichatLuvan pyytäminen
PisteetSeuranhakuJuoniIlmoita tapahtumista

Hauskanpitoa

PalkinnotPeliluola

Seuraavat kokoontumiset/tärkeät tapahtumat (roolichatissa):

  • parantajien kokoontuminen 7.1. klo 14.00
  • klaanien kokoontuminen 2.12. klo 14.00

Vuodenaika: lehtikato/joulukuu. Maassa on jo jonkun verran lunta ja koko ajan tulee lisää, mutta vielä ei ole kovin kylmä. Riista vähenee koko ajan.

Erotusuhka:

Viime erotusuhkassa erotettu:

Kuu

3 603 vastausta artikkeliin “Tarinat

  1. Kermakuono – Huomenklaani

    Johdatin Dreamin Huomenklaanin leiriin. Pari kissaa katsoivat minua hyvin hämmästyneesti. Tunsin hermostuvani hiukan, mutta asetuin takaisin arvovaltaiseen paikkaani. Rykäisin kuuluvasti saaden suurimman osan huomion.
    ”Tässä on klaanimme uusi kissa, Dream! Hän tuli kaksijalkalasta, mutta hänessä on ainesta klaanikissaksi. Oletan, että kaikki ottavat Dreamin hyvin vastaan?”, sanoin vaativasti ja katsoin jokaista kissaa silmiin. Osa nyökytteli epävarmasti ja toiset pyörittivät huomaamattomasti silmiään, varmaankin minulle eikä Dreamille.
    ”Tutustu vain rauhassa nyt klaaniin”, käännyin ja kehräsin naaraalla vieressäni.

    //Dream?

    Tykkää

  2. Alppitassu – Laaksoklaanin oppilas

    Sinitaivas katsoi oppilastaan ärtyneenä.
    “Mennään. yritä pysyä mukana”, hän naukaisi ja pyrähti juoksuun. Hän pysähtyi vasta nähdessäan reviirin ulkopuolella alkavan metsän. Alppitassu saapui tämän vierelle. ”Joko tehdään jotain KINNOSTAVAA?” 😒 tämä tuhahti ja alkoi pestä tassujaan välinpitämättömänä.

    //sini 😙

    Tykkää

  3. Käärme – erakko

    Kristallin sirpale ei sanonut mitään ja Käärme lähti leiristä. Hän hengitti syvään ja tunsi tuulen turkillaan ja lumen polkuanturoidensa alla. Käärme katsahti ympärilleen ja lähti juoksuun. Käärme kaarteli sinne tänne ja juoksi koko ajan pysähtymättä. Lopulta Käärme saapui metsäklaanin rajalle. Naaras pysähtyi. Käärme katseli näkyikö ketään ja päätti mennä rajan yli. Käärme tutki ympäristöään korvat pystyssä ja kun hän luuli olevansa turvassa hän huomasi partion kissoja jotka huomasivat myös hänet.

    //jotku random partiolaiset?

    Tykkää

  4. Himmeätassu – vesiklaanin oppilas

    Himmeätassu ei edes kuunnellut Pääskytassun ja Saniaispennun juttelua. Hän oli vaivaantunut ja päätti hiippailla pois paikalta. Himmeätassu meni oppilaiden pesään ja lopulta nukahti. Himmeätassu heräsi ja huomasi että klaani oli kokoontunut, mutta juuri, kun hän oli menossa sinne kaikki hajaantuivat. Himmeätassu huomasi Varjopyynnön ja meni kollin luo. ”Hei Varjopyyntö voisiko meillä olla harjoituksia tänään?” Himmeätassu kysyi ja halusi jotain tekemistä jottei hän olisi vain hyödyttömänä leirissä.

    //varjo?

    Tykkää

  5. Laventelipentu – Vesiklaani

    Yhtäkkiä joku oppilas jota en ollut huomannut tuli luokseni. ”Hei”, naaras tervehti ja heilautti korviaan. ”Haluatko vaikka leikkiä jotain?” hän ehdotti. ”Joo!” vastasin iloisesti lopettuani ravaamisen. ”Minä olen muuten Laventelipentu.”

    //Tuli

    Tykkää

  6. //vapaa//

    Varjopyyntö – Vesiklaanin soturi

    ”Tulkoon jokainen uimaan kykenevä tänne Korkeakannolle klaanikokoukseen!” Kirkastähti huudahti. Kaikki klaanin kissat tulivat aukiolle keskeyttäen tekemisensä. En tiennyt, mitä asiaa päälliköllä oikein oli. Huomasin ystäväni Leppäroihun tulevan viereeni.
    ”Hei Varjopyyntö!” naaras tervehti. ”Tiedätkö, mistä on kyse?” hän kysyi innoissaan. Pudistelin päätäni kehräten.
    ”En!” vastasin. ”Kohta se selviää”, intoilin. Niin selvisikin, sillä Kirkastähti aloitti ilmoituksensa:
    ”Tänään olemme kokoontuneet nimittämään uuden klaaninvanhimman.” Näin oman hämmennykseni heijastuvan Leppäroihun silmistä. Kuka oli siirtymässä klaaninvanhimmaksi? Ehkä Tiikerisydän? ”Lehtilampi”, Kirkastähti kutsui hymyillen parantajalle. Kolli itsekin näytti vähintään yhtä vanhalta kuin naaras. En ollut niinkään ajatellut Kirkastähden olevan vanha ennen tätä. ”Onko toiveesi luopua parantajan urasta ja siirtyä klaaninvanhimpien pesään?” päällikkö kysyi.
    ”Kyllä”, Lehtilampi vastasi vieno hymy kasvoillaan. Se oli enemmän, kuin vanhalta parantajalta yleensä näki.
    ”Klaani kunnioittaa sinua kaikista palveluksista, jotka olet meille antanut. Tähtiklaani antakoon sinulle vielä monta levollista kuuta”, Kirkastähti viimeisteli menot. Huusin Lehtilammen nimeä muiden mukana.

    //tosi tönkkö xd

    Tykkää

  7. Okapentu – Metsäklaani

    Veljeni mäiskähtää lumipaakun päälle, ja lunta lentää naamalleni. Olen jo kehumassa – mikä on harvinaista – häntä erinoimaisesta osumasta lumipalloon, kun huomaan jonkin olevan vinossa. Varjopentu lipoo tassuaan joka näyttää oudolle, kuin joku olisi astunut sen päälle. Värähdän ja kauhu jymähtää kylmänä vatsaani. Veljenikään ei näytä kovin iloiselle. Vilkaisen välittömästi vanhempaan kissaan, mutta huomaan hänen kadonneen. Tassunjäljet tyhjältä kohdalta johtavat kuitenkin pesään, jonka arvelen olevan parantajien pesä. Epäillykseni vahvistuu kullankeltaisen kissan loikkivan sieltä jotain vihreää suussaan. Nostan päätäni ja yritän näyttää sille, että homma on hallussa, mutta oppilas tuskin vilkaisee minuun ja kyykistyy nyyhkyttävän Varjopennun puoleen.

    //Leijukka tai Varju:)
    //Sori autohittauksest mut oli pakko et saadaan tätä roolimista eteenpäi :,D

    Tykkää

  8. //Kultasydän//

    Tulitassu – Vesiklaanin oppilas

    Tassutin ulos pesästä raikkaaseen, kylmään ilmaan. Kuonolleni putosi lumihiutale, ja aivastin. Katselin ympärilleni etsien lähinnä mestariani, mutta häntä ei näkynyt.. Odotin innolla saavani lisää koulutusta, jotta saisin häädettyä ylimääräiset ajatukset mielestäni. Kuten Ilvestassun. Toivoin todella, että kolli ei olisi suuttunut minulle. En vain halunnut, että kukaan luulisi mitään, koska en halunnut ongelmiin. Ravistelin päätäni, sillä taas ajattelin turhia. Huomasin pikkuruisen naaraspennun ravaavan ympyrää pentutarhan edustalla. Hän vaikutti melko toimettomalta, joten tassutin tuon luokse vieno hymy kasvoillani.
    ”Hei”, tervehdin ja heilautin korviani. ”Haluatko vaikka leikkiä jotain?” ehdotin uskoen, että pentu suostuisi. Kuka pentu ei pitänyt leikkimisestä?

    //Laventeli?

    Tykkää

  9. Laventelipentu – Vesiklaani

    Kurkistin ulos pentutarhasta. Lumisade oli loppunut ja ilma oli tyyni. Laskin tassuni varovasti ohuen lumikerroksen päälle. *Yhtä kylmää kuin aiemminkin*, mietin värähtäen, mutta kipitin silti eteenpäin. Taivas oli täynnä pilviä, niinkuin edellisinäkin päivinä. Tuoresaaliskasa oli pieni ja aukiolla oli aika hiljaista.*Kaikki ovat varmaan partioissa*, mietin. Kipitin pientä ympyrää pentutarhan edessä jotta tassuni eivät jäätyisi ja näin kolmen soturin tulevan leiriin. Heillä oli yksi ainut kala, joka oli sekin aika pieni. *Ei hyvältä näytä*, mietin. *Tuolla ei klaania ruokita!* Minulla ei ollut mitään tekemistä. *Tulisipa joku leikkimään jotain*, toivoin.

    //Joku vaaan

    Tykkää

  10. //Tähtis

    Hunajaloiste – Laaksoklaani

    Valkearoihu painautui kylkeäni vasten ja rauhoitteli minua.
    ”Olen tässä. Kaikki on hyvin”, naaras maukuo. Häntäni heiluminen rauhoittui ja ennemminkin riippui. Korvani valahtivat.
    ”Hän tuntui niin pitävän minusta.. Ja minä hänestä, mutta..”, ääneni särkyi. ”Mitä meille tapahtui?”
    Kaksi tummaa perhosta lenteli kissojen päiden yläpuolella, kunnes lintu kaarsi nopeasti siitä, ja nappasi toisen perhosen nokkaansa.
    Painoin pääni vasten Valkearoihua.

    //Valkee

    Tykkää

  11. //Cecci//

    Tuisketassu – Huomenklaanin oppilas

    “Tuisketassu! Oletko täällä?” kuulin tutun äänen pesän suulta. Kömmin pystyyn kiirehtimättä ja tassutin pesän suulle.
    ”Olenhan minä”, tokaisin mestarilleni Kettusydämelle. ”Ajattelit varmaan viedä minut harjoituksiin?” oletin.

    //Kettu?

    Tykkää

  12. //Hunaja//

    Valkearoihu – Laaksoklaanin soturi

    Hunajaloiste huokaisi ja räpäytti silmiään hitaasti. Hymyilin tälle rohkaisevasti.
    ”No kun.. Ei-” naaras aloitti epävarmana. ”Hämähäkkikauhu ei halua minua kumppanikseen!” hän ulvoi epätoivoisena. Painauduin hänen kylkeensä antaen tukea ja nuolaisin hänen päätään.
    ”Hengitä vaan rauhassa”, sanoin. ”Olen tässä. Kaikki on hyvin”, lohdutin häntä. En ollut varma, mikä naarasta auttaisi eniten, mutta toivoin olevani ystävälleni hyödyksi.

    //Hunsku?

    Tykkää

  13. Pääskytassu – Vesiklaani

    ”Hei”, Saniaispentu kehräsi. ”Ja tietenkin olen elossa!”
    ”Minulla on ollut ikävä”, maukaisin hiljaa ja tulin hiukan lähemmäksi Saniaispentua. Minulla tosiaan oli ollut ikävä häntä.

    //Saniainen tai Himmee

    Tykkää

  14. Saniaispentu – Vesiklaanin pentu

    Kalusin viimeisiä syötäväksi kelpaavia paloja laihasta hiirestä. En saanut siitä enää mitään irti, joten sysäsin sen hieman kauemmas. Nostin katseeni ja näin Pääskytassun tassuttavan luokseni, joku toinen oppilas perässään.
    ”Ihanaa nähdä sinutkin…” Pääskytassu aloitti. ”…elossa”, hän hypähti lopun hiukan ilkikurisesti virne kasvoilla.
    ”Hei”, sanoin kehräten. ”Ja tietenkin olen elossa!” naukaisin vielä.

    //Pääsky

    Tykkää

  15. Hämypentu – Huomenklaani

    Heräsin emoni vierestä. Sisareni Kipinäpentu ei ollut siinä, joten hän oli varmaan jo ulkona. Aurinko paistoi leiriin ja näytti olevan hyvä sää mennä ulos. Nousin unisena ylös ja venyttelin.
    ”Lähden ulos”, naukaisin emolle.
    ”Pidä hauskaa”, emo vastasi ja siisti nuolaisulla hieman turkkiani. Lähdin tepastelemaan ulos. Leirissä oli kauniimpaa, kun lunta oli paljon. Huomasin pienen matkan päässä Viljapennun ja sisareni Kipinäpennun. Tassutin näiden luo.
    ”Hei!” Viljapentu sanoi iloisesti.
    ”Hei! Haluatteko leikkiä jotain?” kysyin.
    ”Tietenkin”, Kipinäpentu vastasi. Viljapentukin nyökkäsi.
    ”Minä haluaisin leikkiä lumessa”, hän kertoi. Kipinäpentu ehdotti: ”Leikitäänkö taistelua?”
    ”Minulle sopii”, sanoin. Hyppäsin Kipinäpennun päälle. Kaaduimme hankeen ja siskoni liekinväriseen turkkiin tarttui lunta. Yhtäkkiä tunsin Viljapennun käpälät kyljessäni, kun hän yritti kaataa minut. Onnistuin pitämään tasapainoni, mutta Kipinäpentu pääsi pystyyn ja kauhaisi maasta lunta minun ja Viljapennun päälle.
    ”Kylmää”, Viljapentu vinkaisi lumen ropistessa tämän turkille.

    Taistelimme lumessa niin kauan, että yleensä pehmoinen turkkkini oli painava siihen paakkuuntunesta lumesta. Raahauduimme takaisin pesälle.
    ”Teillä taisi olla melko hauskaa”, emo sanoi nähdessään lumisen turkkini. Hän nousi ja alkoi irrottamaan lumimöykkyjä. Hän sai turkin nopeasti taas pehmoiseksi.
    ”Kiitos!” naukaisin emolle ja aloin taas nukkumaan.

    Tykkää

  16. Hunajaloiste – Laaksoklaani

    ”Tiedäthän, että voit kertoa minulle mitä vain?” Valkearoihu muistuttu. Huokaisin ja räpäytin hitaasti silmiäni.
    ”No kun.. Ei-”, nielaisin, kun ääneni meinaa särkyä. ”Hämähäkkikauhu ei halua minua kumppanikseen!”
    Kierrokset nousivat ja laskivat, ne aaltoilivat ympäriinsä. Suru ja viha. Menetys ja tuska. Rikottu. Siltä minusta tuntui. Rikotulta.

    //Valkee

    Tykkää

  17. Dream – kotikisu/Huomenklaani

    Olimme kävelleet jo melko pitkästi, kun Kermakuono alkoi puhua.
    ”Oli rohkeaa lähteä mukaani ja jättää sisaresi. Harva tekee niin.” Sävähdin sisälläni, mutta tajusin kyllä Kermakuonon pointin. Olin laittanut unelmani edelle.
    ”Niin, tavallaan tämä on unelmani ja… onko sielää ystävällistä porukkaa siellä klaanissa?” varmistin vielä pikaisesti.

    //Kermiss

    Tykkää

  18. Kermakuono – Huomenklaani

    Näin Dreamin nyökkäävän varman näköisesti. Lähdemme kävelemään hiljaisuuden vallitessa leiriäni kohti, ja pääsemme jo melkein leirille, kunnes naukaisen kehräten:
    ”Oli rohkeaa lähteä mukaani ja jättää sisaresi. Harva tekee niin”

    //Erittäin lyhyt xd
    //Dream

    Tykkää

  19. Kukkaistassu – Huomenklaani

    Vaaleaturkkinen oppilas käveli tylsistyneenä metsän laidalla. Lumi oli hiukan sulanut, ja joku itsepäinen lintu nokki sinnikkäästi sen seasta – *Äh, mitä se oikeasti kuvittelee löytävänsä..* Kukkaistassu ajatteli ja huitaisi innottomasti kynnellään kohti lintua. Se pomppasi hiukan kauemmas, eikä naaras voinut hillitä haluaan napata helppo saalis. Hän koukisti vartaloaan ja lukitsi linnun kahden käpälänsä väliin. Pian sen se retkotti hänen suustaan untuvat nuoren oppilaan nenänpäätä kutitellen. Kukkaistassu mutisi kiitoksen tuoresaalista Tähtiklaanille ja joutui puristamaan kyntensä kylmään maahan sulkeakseen ajatustulvan virran Kastemielestä. ”Se ei ole minun vikani”, hän sanoi ääneen itselleen ja huomasi hytisevänsä. Loppumatkan leiriin Kukkaistassu hölkkäsi saadakseen itsensä lämpimäksi. Luminen metsä huojui samaan aikaan hänen tassujensa reippaan liikkeen kanssa. Siellä täällä näkyi käpälänjälkiä lumessa tai kuoppia, jotka tuoksuivat milloin vahvasti tai heikosti jollekin saaliseläimelle – tietyt merkit osoittivat, että täällä tosiaan eli muitakin kuin talitiaisia. Kukkaistassu pudisti turkkiaan hullunkuriselle ajatukselle – eläähän metsässä ja sen ympärillä paljon kissoja. *Kuulostan juuri nimitetylle oppilaalle, joka pääsee ensimmäistä kertaa kokoontumiseen!* hän kehräsi mielessään ja käveli loppumatkan kohti lieriä.

    //Vapaa
    //Kuka vaan voi tulla häiritseen

    Tykkää

  20. //Cecci//

    Tupsupentu – Huomenklaani

    “Tutkiskelen vain”, Katajapentu vastasi ja katseli leiriä.
    “Tusiketassu? Oletko täällä?!” joku meitä vanhempi aukiolla kuljeskeleva kissa huuteli. “Mennäänkö etsimään joku soturi joka voi kertoa meille klaanista?” siskoni ehdotti. ”Joo mennään!” vastasin innoissani ja lähdin kipittämään ympäri leiriä.

    //Kataja

    Tykkää

  21. Myrskypyörre, Laaksoklaani

    “Joo. Onko sinulla jotain toiveita siihen, minne menisimme?” Vauhtisydän kysyy vielä.
    “Eipä sinänsä”, sanon empien. “Tai no…voidaanko mennä Vesiklaanin rajan suuntaan? Purolla on yleensä tähän vuodenaikaan helpompi löytää saaliita”, jatkan. Odotan ruskeaturkkisen kollin vastaavan, katseeni kiertäessä leiriä. Olen vihdoin soturi…juuri kun olen kääntymässä takaisin Vauhtisydäntä kohti huomaan liikettä pentujen pesän suunnalla. Käännän päätäni ja näen Ruskasydämen saattavan yhtä pennuistaan takaisin pesään.
    “Mene nyt”, kuulen hänen usuttavan. Hymyilen.
    “Hei Ruskasydän! Tuletko kanssamme metsälle?” huudahdan. Kolli käännähtää ympäri.
    “Toki!” Hän vastaa ja loikkii luoksemme.
    “Mikä on suuntana?” Ruskasydän kysyy.

    //Vauhti? Tai voin jatkaa Ruskalla?

    Tykkää

  22. Katajapentu, Huomenklaani

    “Hei, mitä teet täällä?” Tupsupentu piipitti kömpiessään pesästä. Hänen kullanruskea turkkinsa oli pörrössä.
    “Tutkiskelen vain”, vastasin lyhyesti sisarelleni ja annoin katseeni kiertää leiriä. Siksi tätä kai kutsuttiin…näin punertavan naaraan kulkevan kohti jotain toista pesää ja keskityin häneen.
    “Tusiketassu? Oletko täällä?!” kuulin hänen huutavan. Käännyin takaisin Tupsupennun puoleen.
    “Mennäänkö etsimään joku soturi joka voi kertoa meille klaanista?” ehdotin innoissani ja jäin odottamaan sisareni vastausta.

    //Tupsu?

    Tykkää

  23. //Käärmehäntä//

    Kristallin Sirpale – kulkukissa

    Istuimme hiljaa paikoillamme, kunnes Käärme nousi ylös. ”Minä menen kävelylle”, hän sanoi hiljaa. Nyökkäsin. *Hän varmaan tahtoo olla nyt hetken yksin*, mietin enkä sanonut mitään.

    //Käärme

    Tykkää

  24. Käärme – erakko

    Kristallin sirpale tuli Käärmeen vierelle ja kietoi häntänsä tämän ympärille. Käärme kehräsi. Naaras istui siinä eikä tehnyt mitään. Käärme halusi vain olla siinä eikä tehdä mitään. Lopulta käärme nousi. ”Minä menen kävelylle,” hän sanoi hiljaa kollille ja oli jo valmis lähtemään.

    //kristallii

    Tykkää

  25. Tarupentu – metsäklaanin pentu

    Roolichat taru & tarina

    ”Herää hölmö karvapallo!” Kiljuin veljeni korvaan vihaisena sillä halusin leikkiä hänen kanssaan. Tarinapentu kehräsi vaimeasti. ”Joo herään,” hän sanoi ja kierähti pystyyn sammalta päälaellaan. ”Viimeinkin olen odottanut jo ikuisuuden. Sinua on melkein mahdotonta saada hereille”, sanoin närkästyneenä ja katsoin veljeeni. ”Haluan mennä leikkimään”, Tarinapentu ravisteli sammalet turkiltaan. ”Joo mennään”, hän huusi ja juoksi kohti aukiota. Juoksin tarinapennun perässä aukiolle ja pysäytin käpälät liukuen juuri ja juuri tämän taakse. Tarinapentu liukastui jäisellä aukiolla. Nauroin veljelleni. ”Näytit tosi hölmöltä kun kaaduit,” Nau’uin ivallisesti. Tarinapentu nousi pystyyn. ”En!” Hän huusi. ”Kylläpäs!” Nauroin ja istahdin jäälle ja värähdin kylmyyttä. Tarinapentu tönäisi minua ja kaaduin jäälle ja liu’uin pari hiirenmittaa poispäin. Nousin ripeästi ylös ja hyökkäsin tämän kimppuun, mutta tietenkin leikillä. Tarinapentu yritti hyökätä. ”Etkö parempaan pysty,” Ivailin veljelleni ja läimin häntä kynnet sisässä häntä joka paikkaan. ”Yritä senkin katala ketku,” haastoin ja näykkäisin häntä korvasta. Tarinapentu ulvaisi kivusta ja löi minua tassullaan. Horjahdan, mutta pudistelen päätäni ja saan tasapainon takaisin. Yritin tönäistä tätä, mutta osuinkin vahingossa tämän suojaamattomaan mahaan. Tarinapentu kompastui ja kaatui selälleen lyöden päänsä. ”O-oletko kunnossa?” Kysyin hädissäni ja katselin ympärilleni etsien katseellani jotakuta jonka voisin hätistää apuun, mutten nähnyt ketään. *Mitä minä teen!?* ”JOKU JOOKO!” Huusin hädissäni ja ravasin ympäriinsä etsiskellen jotakuta auttamaan. Näin Surutoiveen tepastelevan ulos pentutarhasta ja osin juoksen ja osin liu’un tämän luokse. ”Surutoive auta!” Anelin ja naaras näytti olevan hämillään. Lähdin kipittämään takaisin veljeni luo naaras perässäni. Istahdin Tarinapennun viereen ja surutoive nosti tämän. Surutoive lähti tassuttamaan kohti parantajan pesää ja kipitin tämän perässä ja pelkäsin veljeni puolesta. Surutoive haki Jääsielun paikalle ja tämä syötti joitain yrttejä Tarinapennulle. Tarinapenti tuli hiljalleen tajuihinsa. ”Mitä… missä?” Hän kysyi hämillään. ”Tähtiklaanin kiitos olet hengissä!” Kiljuin. ”Sano että et ole kuollut ja en näe harhoja,” sanoin vielä ihan vain jotta voisin tehdä varmistuksen. Veljeni kehräsi. ”Kyllä minä olen hengissä!” hän sanoi ylpeänä. ”Huh en olisi kestänyt sitä, jos olisit kuollut. Olisin varmaan hypännyt kalliolta alas,” sanoin ja osoitin täyttä välitystäni kollia kohtaan. Tarinapentu yritti nousta seisomaan ja katsoi ympärilleen. ”Ihan rauhassa olet parantajan pesässä sen saatatkin huomata tästä kamalasta hajusta,” naukaisin ja nyrpistin nenääni ja katsoin ettei jääsielu pahastuisi, mutta parantaja ei edes ollut enää paikalla. Veljeni nyökkäsi. ”Haluatko vielä leikkiä kanssani?” Kysyin hiljaa ja pelkäsin osittain, että kolli olisi minulle vihainen. Hän nyökkäsi kahdesti. ”Tietty!” Hymyilin ja loikin jo aukiolle, liukastuin ja liu’uin ainakin kolme ketunmittaa eteenpäin. Nauroin itselleni ja näytin samalla sanattomasti veljelleni, ettei tarvitsisi suuttua siitä jos kaatuu ja toinen nauraa koska se näyttää huvittavalta.

    //Tarina

    Tykkää

  26. Kettusydän, Huomenklaani

    “Minäkin menen etsimään Kirjotassun”, Toivetuulahdus sanoo noustessaan. Hän lähtee kävelemään pesälleen ja huomaan hänen hymyilevän ennen kuin lähden itse oppilaiden pesän suuntaan.
    “Tuisketassu! Oletko täällä?” Naukaisen pesään ja jään odottamaan vastausta.

    //Tuiske? Tai joku?
    //En oo varma missä tuiske oikeesti on xd

    Tykkää

  27. Sinitaivas, Laaksoklaani

    Odotan vaaleanharmaan naaraan juoksevan luokseni.
    “Älä sinä minulle valita siitä että itse olet kehno mestari. Ihan sama mitä sanot siitä pitäisikö minun olla oppilas. Minä en välitä”, Alppitassu ärähtää. Hillitsen itseäni sanomasta enempää, mutta katson oppilastani ärtyneenä.
    “Mennään. yritä pysyä mukana”, naukaisen ja pyrähdän juoksuun. Pysähdyn vasta nähdessäni reviirin ulkopuolella alkavan metsän.

    //Alppi?

    Tykkää

  28. Punatassu, Laaksoklaani

    Tuulitassu vastaa katseeseeni ja pian tunnen hänen pehmeän turkkinsa omaani vasten. Istun hetken paikallani, nauttien rauhallisesta ilmapiiristä. Kylmä viima puhaltaa edelleen ympärillämme, mutta se ei haittaa minua.
    “No, lähdetäänkö?” virnistän ja tönäisen leikkisästi vieressäni istuvaa naarasta.

    //Tuulis? (Voit autohiitata vähän jos haluat)
    //mini xd

    Tykkää

  29. Valopentu – Huomenklaani

    ”Minäkin”, Hämypentu sanoi hieman uneliaasti ja lähti tassuttamaan takaisin pesälle. Tassuttelin naaraan perään ja menin siskoni ja emoni viereen hiljaa, sillä en halunnut herättää nukkuvaa siskoani. Unen tulossa ei kestänyt kauaa, sillä päivä oli ollut todella pitkä.

    //vapaa
    //tää päivä oli kyl aika pitkä, perhosen seurailusta lumessa leikkimiseen ja tää päivä on kestäny monta kuukautta jo koska eka tarina tästä oli 23.8 xd

    Tykkää

  30. //Kultasydän//

    Hämypentu – Huomenklaani

    Minäkin!” Valopentu vastasi ja haukotteli väsyneesti. ”Minä menen nyt nukkumaan”, hän ilmoitti.
    ”Minäkin”, sanoin hieman uneliaasti, ja huomasin itsekin olevani väsynyt. Lähdin tassuttamaan takaisin pesälle. Menin suoraan emo luo ja käperryin hänen viereensä.

    //Valo

    Tykkää

  31. //Apila//

    Valopentu – Huomenklaani

    ”Sain kiinni tosi monta”, Hämypentu hihkaisi iloisesti. ”Minäkin!” vastasin ja haukottelin väsyneenä. ”Minä menen nyt nukkumaan”, ilmoitin.

    //Hämy

    Tykkää

  32. //Kultasydän//

    Hämypentu – Huomenklaani

    Lumipalloni lensi suoraan Valopennun päälle. Valopentu heitti maasta hieman lumihöttöä, joka ropisi turkilleni. Lumisade yltyi, ja lunta tuprutti yhä enemmän ja enemmän. Valopentu alkoi sieppaamaan hiutaleita suuhunsa.
    ”Minä sieppaan suurimmat hiutaleet”, hän haastoi ja etsi suurimpia katseellaan. Aloin itsekin pomppimaan lumisateessa tavoitteenani napata suurin hiutale. Melko suuri lumihiutale laskeutui kielelleni, jonka jälkeen niitä alkoi tulla enemmän. Joka kerta ne kuitenkin sulivat.
    ”Sain kiinni tosi monta”, hihkaisin iloisesti.

    //Valo

    Tykkää

  33. //Kärmes//

    Susipentu – Vesiklaanin pentu

    ”Olen valmis”, Käpypentu naukaisi noustessaan ylös ja yskäisi samalla. Kohotin kulmiani huolestuneena, mutta en sanonut mitään.
    ”Lasken vaikka täällä”, sanoin ja tassutin nurkkaan pentutarhan vieressä. ”Yksi, kaksi…” aloin laskemaan. Tajusin, etten ollut kertonut Käpypennulle, moneenko lasken. No, kaipa naaras ehtisi piiloon.

    //Käpy?
    //kissoilla ei oo kulmakarvoja mut idc xd

    Tykkää

  34. Pääskytassu – Vesiklaani

    Himmeätassu lähti perääni, kun tassuttelin pentuajan ystäväni luokse.
    ”Ihanaa nähdä sinutkin…” aloitin. ”…elossa”, hymähdin hiukan ilkikurisesti virne kasvoilla.

    //Sanainen…?

    Tykkää

  35. Dream – kotikisu/Huomenklaani

    Kermakuono tuumaili hetken, kunnes vastasi:
    ”Kyllä se ehkä onnistuu, mutta kaksijalkojesi kotiin et voi enää mennä. Mennäänkö?”
    Hän kääntyi ja nyökkäsin varmasti. *Kyllä minä pystyn tähän…* Lähdin hänen peräänsä.

    //Kermis
    //Oon aika sad ku Dream jättää sen omistajat

    Tykkää

  36. Kaarnatassu – Huomenklaani

    Kaarnatassun mestari katsoi häntä. Hänen ilmeensä vaikutti Kaarnatassusta myötätuntoiselta. Hänen suunsa liikkui hitaasti. Kaarnatassu ymmärsi jotain. *T-a-i-s-t…* sitten hänen keskittymisensä herpaantui, kun mestari lävisti ilman kynsillään. *Taistelu*, hän tajusi. Kaarnatassu tunsi olonsa hiukan huonoksi, muttei välittänyt. Kaarnatassu heilautti häntäänsä merkiksi ymmärryksestä.

    //Kuiske

    Tykkää

  37. //Tähtis//

    Vapaaloikka – Huomenklaani

    Sitruunakuu ei eihtinyt väistää minua ja tulin hänen päälleensä. Hän alkoi läpsiä minua tassuillaan. ”Etkö parempaan pysty?” kiusoittelin naarasta.

    //Sitrus
    //lyhyt ja tönkhö

    Tykkää

  38. //Tähtis//

    Saniaispuro – Metsäklaani

    Pelkosurma tuli takaisin suussaan mustarastas. Minä olin juuri saanut päästäiseni haudattua ja olin tyytyväinen saaliiseeni. ”Hyvä saalis”, kehuin naarasta, vaikka hänen saamansa mustarastas olikin laiha ja todella huono saalis.

    //Pelkkis

    Tykkää

  39. //Käärmehäntä//

    Kristallin Sirpale – kulkukissa

    Kun saavuimme Käärmeen ja muiden leiriin, Käärme pudotti saaliinsa tuoresaaliskasaan ja istuutui sen viereen. Minä vein myös saaliini kasaan ja istuin naaraan viereen. Mitään ajattelematta olin hänen turkissaan kiinni ja häntäni kiertyi hänen ympärilleen. *Hän on aivan täydellinen!* ajattelin ja tiesin etten koskaan voisi lakata rakastamasta naarasta ja toivoin että hän ajattelisi samoin. Taivas oli jo tumma, mutta se ei tarkoittanut että olisi myöhä. Minä olisin voinut istua ikuisuuden siinä kauniin naaraan kanssa. Oli hieman tuulinen ja kylmä sää, mutta Käärmeen turkki lämmitti minua. Hengityksemme muutuivat yhdeksi huurupilveksi ilmassa ja sää oli kaunis.

    //Käärme

    Tykkää

  40. Käärme – erakko

    ”Niin,” Kristallin sirpale vastasi ja haki omat riistansa. Käärme käveli aivan omissa ajatuksissaan, mutta varmisti vähän väliä, että he olivat menossa oikeaan suuntaan. Käärmeestä tuntui kuin olisi mennyt vain pari silmänräpäystä ja he olivat taas leirissä. Naaras vei riistat tuoresaaliskasaan ja istuutui sen viereen

    //krisu
    //ideat loppu

    Tykkää

  41. //Käärmehäntä//

    Kristallin Sirpale – kulkukissa

    Me olimme hetken täysin hiljaa paikoillamme ja nautin siitä hetkestä todella paljon. Sitten Käärme kuitenkin astui kauemmas minusta. ”Meidän pitäisi varmaan jo viedä nuo riistat leiriin”, naaras sanoi ja meni hakemaan omansa. ”Niin”, sanoin täysin naaraan lumoissa ja otin omani. Lähdin tassuttelemaan muissa maailmoissa suuntaan josta muistelin meidän tulleen. *Hetkinen, tulimmeko me täältä?* mietin hieman hämmentyneenä.

    //Käärmyliinii

    Tykkää

  42. Käärme – erakko

    Käärme seisoi hetken siinä eikä halunnut liikkua mihinkään, mutta lopulta hän otti muutaman askeleen taaemmas. ”Meidän pitäisi varmaan jo viedä nuo riistat leiriin”, Naaras sanoi ja meni hakemaan omansa.

    //krissssuuuu

    Tykkää

  43. //Käärmehäntä//

    Kristallin Sirpale – kulkukissa

    Käärme oli hiljaa. Hän katsoi minua. Sitten hän loikkasi alas kiveltä ja tuli eteeni. ”Minäkin sinua”, hän kuiskasi. Naaras nuolaisi poskeani ja painoi päänsä turkkiini. Tajusin pidättäneeni huomaamattani hengitystäni odottaessani Käärmeen reaktiota, mutta nyt henkäisin helpottuneena. Käärin häntäni hänen häntäänsä ja kehräsin. Tunsin olevani mailman onnellisin kissa.

    //Käärmee<33

    Tykkää

  44. Käärme – erakko

    ”No siis, kun minusta olet todella mukava, vaikka olemmekin tunteneet vasta hetken ja…”, Kristallin sirpale aloitti eikä vieläkään saanut sanottua sitä mikä hänen olisi oikeasti pitänyt sanoa. Hän veti henkeä. ”Minä rakastan sinua!” kolli sanoi lopulta. Käärme oli hiljaa. Hän katsoi kollia. Naaras loikkasi alas kiveltä. Käärme meni aivan Kristallin sirpaleen eteen. ”Minäkin sinua”, hän kuiskasi. Käärme nuolaisi tämän poskea ja painoi päänsä tämän turkkiin.

    //kripsu

    Tykkää

  45. Käpypentu – vesiklaanin pentu

    ”Minä voi etsiä ensin”, susipentu ehdotti. Kolli heilautti häntäänsä noustessaan ylös valmiina siirtymään hyvään laskupaikkaan. ”Olen valmis,” naukaisin samalla, kun nousin ylös. Yskäisin.

    //sushi

    Tykkää

  46. //Käärmehäntä//

    Kristallin Sirpale – kulkukissa

    ”Sano vain en minä pure”, Käärme naurahti. ”No siis, kun minusta olet todella mukava, vaikka olemmekin tunteneet vasta hetken ja…”, en saanut vieläkään sanottua sitä mikä minun olisi oikeasti pitänyt sanoa. Vedin henkeä. ”Minä rakastan sinua!” sain lopulta suustani.

    //käärme

    Tykkää

  47. Käärme – erakko

    ”Kenenkään pennun ei pitäisi kärsiä”, Kristallin sirpale sanoi hiljaa. ”Öhm tuota…”, kolli aloitti epäröiden. Käärme höristi korviaan. ”Sano vain en minä pure”, naaras naurahti.

    //Kristalli

    Tykkää

  48. //Lapursikka//

    Kirsikka – kotikisu

    ”Nukuin ja tylsistyin”, Laku vastasi terävästi ja istuutui. ”Selvä”, Papu sanoi ja alkoi syödä. Tuli kiusallinen hiljaisuus, enkä oikein tiennyt mitä sanoa. ”No tuota, mitä mieltä olette tästä paikasta?” kysyin yrittäen purkaa jännitettä.

    //Laku -> Papu
    //Lyhyt

    Tykkää

  49. Papu – kotikisu

    ”Mitä sinä täällä teit?” Kirsikka kysyi Lakulta. ”Nukuin ja tylsistyin”, Laku vastasi terävästi ja istuutui. ”Selvä”, Papu sanoi ja alkoi syödä jottei tämän tarvitsisi enää puhua.

    //kirsikka -> laku

    Tykkää

  50. //Käärmehäntä//

    Kristallin Sirpale – kulkukissa

    ”Jos täällä ei olisi näin paljoa riistaa olisin kuollut sillä jouduin itse pentuna opettelemaan yksin kuinka saalistaa”, Käärme vastasi. ”Toivottavasti joku päivä kun saan pentuja tai siis jos saan pentuja heidän ei tarvitse koskaan olla yksin”, naaras sanoi syvällisesti. ”Kenenkään pennun ei pitäisi kärsiä”, sanoin hiljaa. *Minun elämäni oli pentuna helppoa*, ajattelin. *Mutta en kaipaa sitä elämää.* ”Ömh tuota…”, aloin sanomaan epäröiden. *Minun täytyy kertoa se hänelle!* ajattelin.

    //Käärme

    Tykkää

Kommentointi on suljettu.