Kumppanuus

Laaksoklaani 

Laaksoklaanin parit eivät ole toistensa turkeissa kiinni aivan yhtä tiukasti kuin metsäklaanilaiset, mutta pikaiset hännän kosketukset, nuolaisut ja ihan vain kehräyksellä maustetut katsekontaktit aina kun on mahdollista kuuluvat asiaan. 

Klaanissa arvostetaan uskollisuutta, ja se pätee myös kumppanuuteen. Parit eroavat vain harvoin, eikä sitä katsota hyvällä. Mikäli toinen parista kuolee, koetaan hyvänä tapana ottaa uusi kumppani vasta vähintään neljän vuodenajan jälkeen. 

Laaksoklaanin oppilaat seurustelevat keskenään, mutta se on usein salaista. Ei sitä varsinaisesti ole kielletty, mutta usein oppilaiden toivotaan keskittyvän koulutukseensa ennemmin kuin kumppanin hankkimiseen. 

Parantajilla on kumppaneita ja pentuja vain harvoin, eikä sitä katsota hyvällä. Naarasparantajan oletetaan antavan mahdolliset pentunsa toiselle kuningattarelle kasvatettavaksi.

Pitkät jalat, siro rakenne ja suuret korvat ovat kauniita piirteitä monen laaksoklaanilaisen mielestä. He arvostavat vihreitä silmiä kaikista eniten. Vaaleat turkit ovat erittäin arvostettuja, ja etenkin valkoisia kissoja pidetään kauniina. Suuret takajalat ovat myös plussa. 

Vesiklaani 

Vesiklaanin parit ovat vähiten fyysisiä kaikista klaaneista. Turkkien kosketusten sijaan parit usein käyvät pitkiä keskusteluja päivistään ja antavat toisilleen lahjoja, kuten kauniita kiviä tai simpukoita. On tavallista, että parit vaihtavat sammalia keskenään, koska niissä on toisen tuoksua, joka auttaa nukkumaan hyvin. 

Vesiklaanin kissat eroavat, mikäli suhde ei vain toimi, mutta usein yrittävät loppuun asti. Eron jälkeen uutta kumppania ei oteta heti, mutta kumppanin kuoltua kissa usein ottaa uuden kumppanin heti sopivan kissan löytäessään. 

Oppilaiden pesä on yksi flirttiparatiisi, monet kissat kokeilevat jotain leikkimielistä useitakin kertoja koulutuksensa aikana. Toisen makuusijalle salaa sujautetut lahjat eivät ole epätavallisia. Klaaninvanhemmat usein lyövät keskenään vetoa siitä, ketkä päätyvät yhteen. 

Parantajalla sallitaan olevan kumppani, mutta usein parantajan pentuja ei katsota hyvällä, sillä näiden katsotaan häiritsevän tämän töitä. 

Vesiklaanin kissat rakastavat pitkäkarvaisia ja täyteläisiä vartaloita ja suuria silmiä. Sininen on kaunein silmien väri. Hopeanväriset naaraat ja ruskeat kollit ovat parhaat turkin värit monien vesiklaanilaisten mielestä. Liian luisevia kissoja ei pidetä kauniina. 

Metsäklaani 

Fyysinen kosketus on metsäklaanilaispareille TÄRKEÄÄ. Parit nukkuvat lähes poikkeuksetta yhteisillä tai vierekkäisillä sammalpedeillä ja kiehnäävät toistensa kyljissä aina tilaisuuden saadessaan. Leikkitappelut parien välillä ovat myös yleisiä. 

Metsäklaanin kissat eroavat useiten kaikista klaaneista. Eivät hekään kovin usein eroa, mutta useammin kuin muut klaanit. Metsäklaanin kissat ottavat harvemmin uutta kumppania, varsinkaan kumppaninsa kuoltua. 

Oppilaat eivät yleensä omaa kovin vilkasta rakkauselämää, sillä tärkein tavoite on soturiarvioinnin läpäiseminen ja mestarin tyytyväisenä pitäminen. Yksipuolisia ja myös vastakaikua saavia ihastuksia kyllä tapahtuu, mutta usein kissat odottavat soturi-ikään ennen kuin tekevät aloitetta. 

Parantajilla ei ole usein kumppaneita, sillä heidän on keskityttävä töihinsä. Poikkeuksia on, mutta nämä ovat harvassa ja vain muutamalla parantajalla klaanin historiassa on ollut omia pentuja. 

Metsäklaanin kissat rakastavat tummia turkkeja. Pieni, mutta lihaksikas vartalo on arvostettu. Arpia pidetään erittäin kauniina ja merkkinä vahvasta soturista. Vaaleita turkkeja ei pidetä arvossa, sillä ne erottuvat varjoista. 

Huomenklaani

Niin kuin Huomenklaanin kulttuuri muutenkin, se on vasta muodostumassa ja tavat riippuvat paljon siitä, mistä klaanista kissa tai hänen perheensä on kotoisin. Yksi perinne, joka on vakiintunut kuiden kuluessa, on häiden kaltainen seremonia, jossa tuore pari vannoo Tähtiklaanille rakastavansa toisiaan ikuisesti. Seremonian sisältö riippuu paljon parista, mutta usein he lähtevät kuuhuipun aikaan kävelylle ja vannovat tähtien alla. 

Huomenklaanin kissat eivät eroa käytännössä ollenkaan. Kissan oletetaan olevan ensimmäisessä suhteessaan koko elämänsä loppuun asti. Ainoa poikkeus on, mikäli kumppanin kuolemasta on monia vuodenaikoja, jolloin uuden kumppanin ottaminen on hieman hyväksyttävämpää

Oppilaat eivät seurustele käytännössä ollenkaan, sillä Huomenklaanissa kissojen oletetaan olevan ensimmäisessä suhteessaan koko loppu elämänsä ajan. 

Parantajilla sallitaan olevan kumppani ja pentuja, kunhan se ei häiritse tämän töitä. Naarasparantajan kuitenkin oletetaan antavan pentunsa jonkun toisen kuningattaren hoitoon, mikäli klaanilla ei ole toista parantajaa. 

Suuret ja leveälapaiset kissat ovat suuresti arvostettuja Huomenklaanissa. Meripihkanvärisiä silmiä pidetään suuressa arvossa. Kilpikonnakuvioisia ja kellanpunaisia naaraita pidetään kauniina, samoin kuin tummanruskeita ja/tai raidallisia kolleja. 

Advertisement